Viikonloppukivaa!

Perjantaina pidimme pääsiäisen kunniaksi piknikin takapihalla. Sää oli hieman viileä, mutta aurinko paistoi. Teimme asiaan kuuluvat herkut, johon kuului kanasalaattia, hedelmiä ja poreilevaa juotavaa.

 

 

Illan hämärtyessä kaunistauduimme musiikin tahdissa ja lähdimme valloittamaan läheistä yökerhoa. Yökerho oli yllättävä kokemus hieman huonolla tavalla, koska musiikki oli 70-80-luvun brittiläisiä "hittejä". Alkuillasta oli hyvin vähän väkeä, sillä porukka siirtyy pubeista vasta klo 23 jälkeen. Tämä on myös erittäin hämmentävää, koska yökerho meni kiinni jo klo 1.00 !!! Onneksi ilta ei mennyt ihan pilalle, koska löysimme silmänruokaa ja Bon Jovi soi ;)

Suunnitelma muuttui kirpputoritapahtuman suhteen, sillä sää ei antanut myöten. Sunnuntaina ukkosti ja myrskysi, joka piti meidät sisätiloissa. Pelasimme lautapelejä koko päivän, joka oli rentoa tekemistä. Pelasimme yhtä peliä ainakin 5 tuntia, joka ei meinannut loppua millään ja jatkoimme sitä vielä maanantainakin. Maanantai jatkui pelien ja pyykin pesun parissa. Kauppareissulla löysimme ruotsalaisia lihapullia, joista olimme innoissamme, koska täällä ei ole samanlaisia lihapullia kuin Suomessa. Paketti on vielä avaamatta, joten odotamme vesi kielellä. :)

Kävimme keskiviikkona moikkaamassa suomalaista suklaapuodin omistajaa, joka oli kova puhumaan ja innoissaan nähdessään meidät. Häneltä saimme myös hyviä vinkkejä matkustamisesta muihin kaupunkeihin ja mukaan saimme suklaamaistiaisia.

Uusi viikko on alkanut täällä sateisissa merkeissä ja töiden parissa. Susanna on ollut vain kassalla, jossa on tavannut hyvin erilaisia ihmisiä. Täytyy mainita, että suomalaisissa ja brittiläisissä ei hirveästi ole eroa. Työkaveri B on ollut suureksi avuksi ja kannustanut paljon. Häntä on mukava tavata ja piristää jokaista työpäivää. Emmi on tavannut työssään taiteilijoita sekä näyttelyssä olleen henkilökohtaisen suosikkiteoksen tekijän. Kaksi viimeistä päivää ovat olleet osittain remonttipainoitteisia, sillä tauluja on pitänyt ottaa seiniltä ja pystyttää uuden näyttelyn tavaroita. Tulossa on myös päivän reissu Kidlingtoniin järjestämään kollegan kanssa vanhusten muistelutilaisuutta, jossa nauhotetaan kertomuksia nuorena tehdyistä ulkomaanmatkoista.

Pääsiäinen Banburyssa

Kolmas viikko käynnissä. Sää on suosinut meitä auringolla ja lämmöllä. Lämpötila on vaihdellut 13 asteen molemmin puolin. Aamuisin on viileää töihin lähdettäessä, mutta iltapäivällä tulee jo kotimatkalla kuuma. Tämä kolme viikkoa on mennyt todella nopeasti ja on yllättävää huomata, että kohta olemme jo puolivälissä reissua. Töistä huolimatta arki ei silti tunnu arjelta, vaan enemmän lomailulta.

Olemme yrittäneet nauttia joka päivästä täällä, mutta isommat reissut olemme päättäneet säästää myöhemmäksi. Olemme suunnitelleet reissua Oxfordiin vielä tämän kuun aikana ennen kuin luokkalaisemme Jaana T lähtee takaisin Suomeen. (Tähän reissuun palaamme vielä.)

Pääsiäinen ja lomat ovat jo ovella, sen huomaa kauppakeskuksestakin. Sielä on esillä paljon pääsiäiseen liittyviä tuotteita, erityisesti suklaata. Nämä suklaapuput ovat syötävän suloisia ja valitettavasti mahdotonta tuoda tuliaisena Suomeen.

Tämä on meillä viikonlopun ostoslistassa

Työpaikalla Emmi on saanut monipuolisia tehtäviä. Lasten aktiviteettien ohjaamisessa on hyvät puolensa, sillä Emmi saa itse myös osallistua tapahtumiin, kuten mekaanisella ilmapallo-hailla leikkimiseen ja saviesineiden tekemiseen. Exceliä ja Wordia on tullut käytettyä ja opastettua muita skannerin käyttämisessä. Työkaverit ovat olleet erittäin hauskaa seuraa ja heidän kanssa työskentelee mielellään. Herkkujakin on työkaverit tuoneet töihin. Emmi sai maistaa brittiläistä teeherkkua eli skonssia hillolla ja kermalla. Kehuja ja suklaayllätys oli vanhemmilta asiakkailta tullut Times gone by-tapaamisesta, jota Emmi kollegan kanssa ohjasi. Emmi on myös hieman avustanut uuden nettisivun tekemisessä.

Susannalla on ollut melko samanlaisia jokainen työpäivä ja tällä viikolla flunssa on hieman haitannut työntekoa. Hän on ollut mukana ison kampanjan vaihdossa, joka vaihtuu kerran kuukaudessa. Työtehtäviin on kuulunut lähinnä tuotteiden paikkojen vaihtoa sekä hyllyjen purkamista ja esillelaittoa. Työpäivät ovat olleet itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyä sekä tuotteiden esillelaittamisen ohessa asiakkaiden palvelua. Välineiden käyttöä on päässyt myös kokeilemaan, kun tuotteille on tulostanut hintoja.

Viikonlopun suunnitelmissa on käydä tutustumassa paikalliseen Moomoo-nimiseen yökerhoon. Banburyssa on vain kaksi yökerhoa, joten oletamme, että sielä on paljon ihmisiä. Suunnitelmissa olisi mahdollisesti käydä läheisessä Car Boot Sale-tapahtumassa, joka on kirpputoritapahtuma. Emmi kuuli työpaikalta, että täällä on suklaakauppa, jossa on suomalainen myyjä. Ajattelimme käydä samalla katsomassa, onko hän paikalla. Piknikin pidämme viikonloppuna, mikäli vain sää jatkuu aurinkoisena.

Hightown Road, jossa asumme

Viime sunnuntaina vuokraemäntämme ja hänen lapsensa lähtivät Intiaan sukulaisen häihin. He ovat sielä viikon, mikä tarkoittaa, että kahdestaan pidämme huushollia pystyssä. Ollaan täällä ollessamme vältytty pahimmilta riidoilta ja kulttuurishokilta. Pieniä asioita on tullut ikävä, kuten suomalaisia lihapullia ja ylipäätään ruoka on täällä erilaista.

Ensimmäiset päivät Banburyssa..

Matka Banburyyn ei ollut helpoimmasta päästä. Saavuimme sunnuntaina 30.3 Gatwickin lentokentälle kuuden maissa iltapäivällä, josta lähdimme suunnistamaan kohti Banburya. Menimme junalla Victorian asemalle, siitä kahdella metrolla Meryleboneen ja sieltä junalla kohti Banburya. Matkamme kesti hieman yli kolme tuntia. Olimme jonkin verran yllättyneitä matkojen hinnoista. Matka Gatwickista Banburyyn maksoi yhdeltä yhteensä 55 puntaa (~ 67 eur).

Olimme perillä asunnolla paikallista aikaa klo 22 illalla. Meidät toivotettiin heti tervetulleiksi. Matka oli väsyttävä ja menimme pian nukkumaan päästyämme perille. Vuokraemäntä tarjosi meille pakastepizzaa iltapalaksi, joka oli hyvin ystävällistä, koska meillä ei ollut mitään syötävää tänne tullessa. Huomasimme, että talossa liikkumisellamme oli rajansa. Emme muuan muassa saa käyttää olohuonetta tai niin oletamme, sillä sitä meille ei edes esitelty.


Täällä on hyvin maaseutumaiset näkymät ja hiljaista. Kaupungin vilinään tottuneesta tuntuu kuin olisi lomalla. Talot ovat vanhoja ja vesi erinmakuista kuin Suomessa. Sitä pystyy juomaan kuitenkin hyvin ja käyttämään ruoanlaitossa.

Tältä maisema näyttää täällä

Jokapäivä saamme kuntoilua, kun kävelemme pitkää jyrkkää mäkeä pitkin noin 50 metriä, joka on heti asunnolta lähdettäessä. Lisäksi asunnolla on kahdet jyrkät portaat, joita pitkin kuljemme monta kertaa päivässä, kun huoneemme ovat ylimmässä kerroksessa.

Ensimmäisenä päivänä meillä ei ollut töitä, mutta kävimme tutustumassa työpaikkoihimme. Susannan suomalainen työpaikkaohjaaja on auttanut meitä monessa asiassa, esimerkiksi kun hommasimme prepaid-liittymät hän neuvoi, mitkä kannattaisi ottaa. Hänestä on ollut suuri apu ja mielellään auttaa meitä tämän kahden kuukauden aikana.

Ensimmäiset työpäivät olivat englanninkielen takia rankkoja. Susanna on tehnyt töissä kampanjanvaihtoa eli ollut lähinnä hyllyjen välissä vaihtamassa tuotteiden paikkoja, mutta myös kassalla. Hän on kielimuurista huolimatta yrittänyt parhaansa palvella asiakkaita. Kassalla on ollut mukavia ihmisiä, jotka ovat hyvin ymmärtäneet, että ei osaa sanoa ihan kaikkea englanniksi. He ovat avustaneet Susannaa kassatyöskentelyssä. Ekojen päivien aikana Susanna on oppinut paremmin ymmärtämään brittienglantia sekä puntien ja pencien erot. Ekalla viikolla tuli jo tunne siitä, että Suomeen palatessa osaa toimia asiakaspalvelutilanteissa englanniksi.

Emmi on ollut töissä toimistossa tämän viikon. Työkaverit ovat ottaneet hänet hyvin mukaan kaikkeen ja saaneet hänet tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Ensimmäisenä työpäivänä pöydällä oli lappu, jossa luki suomeksi "hyvää huomenta Emmi". Aivan mahtavaa! Banburyn historiaa on kuullut paljon ja jos ei tästä muuta opi, niin sen mitä täällä on ennen tapahtunut. Kokouksiinkin Emmi on otettu mukaan ja kaikki ovat olleet innoissaan suomalaisesta harjoittelijasta. Kehujakin on tullut englannintaidosta.

Tältä Castle Quay ostoskeskus näyttää ulkoapäin

Molemmat tytöt ovat kyllä huomanneet, että täällä on alhaiset odotukset ulkomaalaisten kielitaidosta. Jotkut eivät lähesty sen takia, koska he olettavat, ettei toinen osaa puhua englantia.

Perjantaina kävimme katsomassa ensimmäisen kerran paikallista pubikulttuuria. Olimme Also Known As -nimisessä pubissa kuuntelemassa livemusiikkia, jonka jälkeen väsyneinä ensimmäisestä viikosta palasimme asunnolle ja nukuimme pitkään. Ensimmäinen viikonloppu meni vain rentoutuessa ja palautuessa kuluneesta viikosta. :)